Hitsi, kuminauha loppui kesken. Eikö oikeasti 5 metriä riitä kuin yhdeksään ja puoleen vaippaan?

No, tässä nyt ensin kuva tuosta herkuimmasta tekeleestä, ai että, se on syötävän ihana. Tykkään että istuu tosi kivasti, nää trikoiset on nyt ainakin mukavampia kuin velouriset.

Tässä sitten nämä tämänpäivän tuotokset

Eli raitaa ja sateenkaarta. Itselleni muistiin kirjaan, että kaikissa näissä yhdeksässä nyt tehdyssä on välissä interlocktrikoo, imuna kolme krs bambuhamppufleeceä. En ees tiiä tarttisko nuo kokovelouriset sitä trikoota, mutta pitäähän sitä ompelussa jotain haastetta olla.. Näistä neljästä houkuttavimman näköinen on tuo lakritsinvärinen vaaleansinisin nepein, epäröin noiden neppien laittoa, mutta kun vaihtoehtona ois oikeastaan ollut valkoinen, niin kyllä tuo sisuksen kanssa samanvärinen on hieno.

Värisuoraa oon tekemässä raidoista, ehkä, ehkä en. Toisaalta ehkä nyt vois jo kuvitella värkkäävänsä jotain muutakin kuin vaippoja? Cuddleja on nyt pikalaskennalla yli 20, plus ne joustofroteesisuksiset jotka saa olla nyt hätävaroina. Ehkä joku yövaippahärdelli ois paikallaan? Tänään onkin cuddle yövaippana, kun kertikset loppui. Jos nyt noilla pärjätään, niin hieno juttu!

Tämän päivän saavutus on 5 BC cuddlea. Selkä jumissa ja pää kipeänä, mutta eipä pakkaspäivää kai paremminkaan voi käyttää? Tai no, tietenkin ois voinut siivota, tai pestä pakastimen, mutta nehän ehtii.

 

Ylhäällä kokovelourinen ruskea, sisältä valkoinen. Loput on trikoota, sisus joko keltainen tai vihreä velour. Tuo kärpässieni on aivan ihana, eikä tuo valkoinen sateenkaarivaippakaan hassumpi ole. Raidalliset nyt vaan on. Plääh, vanhoja kankaita.

Lattialla odottaa kuminauhoja vielä kuusi trikoocuddlea.

Kamala tämä uus vuodatus. Yök. Järkytti jopa, ja minä olin vain tulossa kirjaamaan suunnitelmiani ylös, ettei unohdu. Ja että tulee jotain tehtyäkin.

Mutta siis, cuddleja pitää tekemäni alta aikayksikön. Kankaat osiksi leikattu ja niistä on hyvä jatkaa. Ysviltä sain idean majahullulle pojalleni, päällystän vauvan sängyn patjat jollakin kivalla kankaalla ja laitan nurkkiin nauhat, saa esikoinen tehdä majoja. Noihin vois käyttää esikoisen sängynkin jatkopaloja, ja ostaa sille ihan oikea patja. Ehkä. Ja siis Nillukkaa on odottamassa jo "ison pojan sänky", en mä sentään pinniksestä patjaa ala leikkeihin antamaan. Samalla tyylillähän vois päällystää myös tyynyjä ja vaikka sen meidän ainokaisen äp:n patjan.. Saas nähä, kukahan nämäkin tekee? Lisäksi ois puolipotkareille koooova tarvis. Nillukka kasvaa ihan silmissä. Ja kuolalappuja. Nillukka myös kuolaa, se määrä on ihan järjetön.

Niin, onhan sitä toki laiskamadon tullut vähän ommeltuakin, joululahjakankaat on melkein tuhottu (siis tilasin Myllymuksuilta itselleni miehen rahoilla joululahjan..) ja lisää pitäis hankkia. Valmistunut on ensin kolme pastellivelourcuddlea, noihin löytyi kankaat kirppikseltä, ja ne on ihan syötävän ihania. Siis kuin karkkeja. Sitten on tehtynä jokunen turkoosi-kelta-ruskea-sävyinen cuddle. Muistaakseni :D .

Nillukkaa odottaa huomenna neuvola, jänskättää kyllä painon nousu, ja pituuskin, kun tuntuu että nassikka on ihan järjettömän kokoinen jo. No, huomennapa sen näkee, eikä tarttis jänskättääkkään jos menis vaan suosiolla petiin.

Nyt ne on valmiit. Oman pojan ja miehen pojan joululahjamatot. Omalle jaksoin väkertää jotain epämääräistä aplikointia toiselle puolellekkin, mutta jätin sitten suosiolla toisesta tuon toisen puolen pois. Meinasin sinnekkin laittaa kyllä vaikka pojan nimen, mutta posti kutsuu jo näitä, joten jätin väliin.

Tässä ensin oman pojan matto, molemmat puolet:

Ja sitten se serkkupojan matto, tässä tuo rata on paljon paremman mallinen. Harmittavasti jäi Jamin matossa ihan vinoonkin.

Lisäksi päivänä eräänä tein pikkumurulle parit potkarit, kun niitä on nyt niin hintsusti. Kuvaa en jaksakkaan laittaa nyt, kun se on jotenkin ylivalottunut enkä jaksa pimeässä etsiä tarpeeksi valoisaa paikkaa.

Ihan oikeasti olen näperrellyt sitä formulamattoa, itse rata on valmis, mutta toinen puoli odottaa kangasonspiraatiota ja oikeastaan itsenäisyyspäivää, josko saisin silloin ommeltua ne valmiiksi, kun poika on pipareita leipomassa.

Tein kuitenkin viikonloppuna pojan hittihattivatin valmiiksi, kun pääsin piipahtamaan siskoni vanuvarastolla. Tää on kyllä varsin hullun näköinen kun silmätkin on eri kohdilla. Mutta mitäpä muutakaan tämmöisestä viiden minuutin askartelusta voi odottaa ;)

Joulukortteja tehtiin esikoisen kanssa yhdessä. Poika kyllä torui äitiä, joka repi kirjoja :D . Näitä tulisi helposti enemmänkin, mutta pitää nyt vähän rajoittaa ja tehdä muutakin kuin vain enkeleitä kaikille. Tosin näitäkin on yhteensä jo 15..

Vaippapulaan ompelin vaippoja vaihteeksi. Mummut-kaava testattu, ensimmäinen kokeilu ja loput siitä sitten meidän tarpeisiin soveltuviksi muokattuja.